Southbridge

Ei voi kyllä uskoa että kuukausi farmielämää jo takana! Viikko sitten muutettiin toiselle farmille Southbridgeen, jonne myös tuli uusia backpackereita töihin. Asutaan täällä nyt 10 henkilöä samassa talossa, jossa on ihanasti vain yksi wc, yksi suihku, yksi keittiö ja kolme huonetta. Tulee kyllä ihan mielenkiintoista nähdä miten tää yhteiselo täällä sitten pidemmän ajan sujuu kun paljon ihmisiä koko ajan ympärillä, eikä tilaa kauheasti ole. Mutta kokemus tämäkin ja kaikki on kyllä taas tosi mukavia :).

Nyt ollaan päästy tekemään vähän eri juttuja, ollaan leikattu kahta eri salaattia, parsakaalia ja sitten mä pääsin istuttamaan parsakaalia istutuskoneessa (en tiedä mikä oikea nimi on) mutta siis traktorin perässä oli tuolit joissa istuttiin ja edessä oli taimia jotka vaan tiputettiin sellaselle pyörivälle lautaselle jossa oli kolot taimille ja kone hoiti sitten istutuksen. Piti kyllä olla nopea sormistaan että ehti laittaa taimen koloon ennen kuin kolo aukesi ja tiputti taimen maahan. Mutta oli kiva taas oppia jotain uutta :)

On niin epätodellista että joulu on tulossa ja lämpötilat vaan nousee, sunnuntai oli niin ihanan lämmin ja aurinkoinen. Mutta tänään taas on ollut sateista ja kylmää, että tosi vaihtelevaa on. 

Mukavaa joulun odotusta! ;)

Maalaismaisemissa

Tää työviikko oli melko kevyt, pari päivää oli aika lyhyitä (vaan n. 6h kun yleensä siis n.10h) ja lauantai oli kokonaan vapaa. Vaikka onkin ollut mukavaa kun on ollut vapaa viikonloppu, niin kyllä tänne tultiin sitä reissurahaa keräämään niin kyllä niitä töitä haluaa täällä sit kans tehdä! 

Pojat meni viikonlopuksi Christchurchiin, joten meillä ei ollut Elinan kanssa autoa käytössä jolla pääsis ruokakauppaan. Päätettiin sitten lauantaina liftata Kaikouraan, joka on kaupunki n. 40min päässä ja jossa on lähin keskusta ja ruokakauppa. 

Ensin piti siis kävellä 50 min matka talolta isolle tielle, josta saatiinkin kyyti vain 5 min odottelun jälkeen tosi mukavilta pojilta. Takaisin päin tultaessa odotettiin sitten puoli tuntia, mutta sitten viinitarhan omistava mies joka oli menossa hakemaan uusia työntekijöitä Christchurchin lentokentältä otti meidät kyytiin. Oli tosi mukava mies ja hän antoi käyntikorttinsa meille jos jossain vaiheessa tarvitaan töitä niin voidaan soittaa hänelle. On kyllä ollut ihmeellistä miten kaikki ihmiset joihin täällä on törmännyt on ollut niin ystävällisiä ja auttavaisia. Ei sellaseen oo tottunut!

Tänään on pitkästä aikaa ollut aurinkoinen ja lämmin päivä niin käytiin Elinan kanssa kävelyllä ja ottamassa vähän kuvia :)

Oon kyllä viihtynyt tosi hyvin täällä, on ihanaa saada kokea tällasta vähän erilaista arkielämää ja kun kaikki ihmiset on niin mukavia niin mikäs tässä ollessa :)

Ensimmäinen työviikko

Mun farmielämä täällä ei alkanut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Ehdin tehdä töitä kaksi päivää ennen kuin tulin kipeäksi, lepäilin pari päivää ja sitten piti päästä lääkäriin saamaan antibiootteja pitkään jatkuneeseen kurkkukipuun ja jotain muuta lääkettä korviin ja on myös ollut silmätulehdusta, että tosi kiva! Mutta nyt on parempaan toivottavasti menossa, töiden teko tälleen vähän puolikuntosena kun ei nyt oo niin kivaa. 

Mutta tässä nyt lyhyesti vähän viikon tapahtumia: 

Ensimmäisenä työpäivänä tapasin salaattipellolla paikallisen tytön Georgien ja suomalaisen tytön Elinan, jotka kanssa tekee meidän kanssa töitä. Leikataan siis sopivan kokoisia jäävuorisalaatteja pellolta (salaattien täytyy painaa vähintään 350g), laitetaan ne pusseihin ja liukuhihnalle, josta ne menevät isoon traktorin vetämään traileriin, jossa pussit suljetaan ja pakataan laatikoihin. Työpäivät ovat olleet 9-11h, eli pitkiä päiviä. Mutta meitä on kiva porukka täällä töissä, niin kyllä se aika suht nopeesti loppujen lopuksi kuluu :) Ja vaikka työ onkin aina sitä samaa ja välillä tulee vähän pitkästynyt olo, niin kuitenkin on kiva tehdä töitä ulkona ja sää on ollut enimmäkseen tosi hyvä!

Eilen muutin poikien talosta Elinan taloon, jossa nyt asutaan kahdestaan. On aika hauskaa miten kaksi suomalaista tyttöä päätyi peräkkäisinä päivinä samalle farmille täällä. Ja kolmen ruotsalaisen kanssa meillä on täällä pohjoismaalainen enemmistö! On ollut kyllä hassua mutta samalla ihanaa nyt päästä asumaan omaan taloon, jossa on oma huone ja voi hetkeksi vähän pysähtyä, eikä tarvitse olla koko ajan muuttamassa paikasta toiseen ja olla rinkkaa pakkaamassa yhä uudestaan. 

Valitettavasti ei oo vielä paljon kuvia, pitäis kyllä olla koska maisemat on jälleen kerran ihan upeat. Pellolla kun tekee töitä pystyy näkemään sinisen meren, lumihuippuisia vuoria ja kauniita isoja vihreitä kukkuloita. Joka aamu kun ajetaan töihin sitä vaan katselee ikkunasta ulos ja ihmettelee miten kauniiseen paikkaan sitä on päässytkään!

Ja sitten vielä ihanat mustelmat jotka sain molempiin käsiin salaattien pakkaamisesta, kun laatikot piti nostaa pinoihin ja välillä se oli vähän hankalaa :D 

Mutta vaikka sitä onkin täällä keskellä ei mitään, ruokakauppaan pääsee kerran viikossa, eikä tekemistä nyt välttämättä ihan hirveästi ole, niin on tää kyllä hieno kokemus nähdä millasta on elää farmilla ja muutenkin tehdä jotain mitä Suomessa ei koskaan tulisi tehtyä.

Ja sitten vielä tiedoksi, että en jostain syystä pysty vastaamaan kommentteihin, mutta oon niistä aina kyllä tosi kiitollinen! :)